Miten internet muutti maailmaa

Kuvittele paluu aikaan ennen internetiä. Se voi tuntua kaukaiselta, mutta kyse ei ole kuitenkaan kuin paluusta 1990-luvulle. Myönnettäköön, internet oli olemassa jo tuon vuosikymmenen alussa, mutta harva oli siitä silloin edes kuullut. Lyhyessä ajassa internet on mullistanut tapamme työskennellä, kuluttaa viihdettä, harrastaa, tehdä ostoksia ja viestiä. Etenkin mobiililaitteiden kehittymisen myötä nämä tavat ovat edelleen jatkuvan muutoksen alaisina.

Tässä artikkelissa luodaan muutama konkreettinen katsaus siihen, mikä ihmisten arkisessa elämässä on muuttunut internetin myötä. Esimerkkejä riittäisi toki vielä enemmänkin – kyse on massiivisesta muutoksesta, jota ei vielä edes välttämättä hahmoteta kokonaisuudessaan.

Etäoppiminen madaltaa kynnyksiä

Koulutukseen on aina liittynyt valitettavasti suuri epätasa-arvo, jopa Suomen kaltaisissa pohjoismaisen hyvinvointimallin maissa. Meillä lukion oppikirjat voivat muodostua monille perheille liian suureksi kustannuseräksi, monessa maassa jo peruskoulut ovat maksullisia ja näin monien ulottumattomissa. Vastaavasti taas maksuttoman koulutuksen maissa julkisen sektorin koulut eivät ole tasoltaan välttämättä yksityisten koulujen tasolla.

Internetin myötä etäoppiminen on kuitenkin noussut todelliseksi mahdollisuudeksi – kyse ei enää verkossa välittyvän videokuvan aikakaudella ole kirjekursseista. Oppimateriaalia ja ilmaista opetusta on saatavilla monien alustojen kautta, ja Afrikasta käsin voidaan osallistua suomalaisen yliopiston luennoille. Mikäli tahtoo oppia vaikkapa koodaamaan – ja koodareista riittää pulaa, kuten tiedämme – internet on täynnä maksuttomia resursseja tähän. Kolmannen maailman maista tuleekin tätä nykyä runsaasti itseoppineita koodareita.

Verkko-ostokset syrjäyttävät kivijalan

 Kivijalkamyymälät eivät ole kuolleet, mutta ne ovat kokeneet runsasta katoa. Menestyäkseen kivijalkakaupan tulee nykyään tarjota asiantuntevaa palvelua ja sellaista lisäarvoa, jota verkosta ostamalla ei voi saada. Monet verkkokaupat tosin pitävät myös kivijalkakauppoja yllä, vaikka niiden pääliiketoiminta olisikin verkossa. Tapamme ostaa on siirtynyt verkkoon: löydämme hetkessä ympäri maailmaa tuotteet, joita kaipaamme. Myös hintojen vertailu ja asiakasarvostelujen läpikäyminen on helppoa: kukaan ei enää ostopäätösten kanssa ole pelkän puskaradion varassa.

Jotakin osviittaa verkkokaupan merkityksestä saa katsomalla maailman suurimman verkkokaupan, Amazonin lukuja. Amazonin palkkalistoilla työskentelee tätä nykyä (vuonna 2018) yli 610 000 työntekijää ja sen liikevaihto on yli 177 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Luvut ovat huikeita vuonna 1994 perustetulle yhtiölle.

Viihdettä rajattomasti

Amazonista on hyvä jatkaa siihen, miten kulutamme viihdettä näinä päivinä, sillä myös tämä megayhtiö omaa oman streamaus- eli suoratoistopalvelunsa, Amazon Primen. Kaikkein suurin tekijä alalla on kuitenkin Netflix, jolla on yksistään Suomessa noin miljoona tilaajaa. Kotitalouksia maassamme on noin 2,6 miljoonaa, joten useammassa kuin joka kolmannessa suomalaisessa kotitaloudessa katsotaan Netflixin tarjontaa. Muita meillä suosittuja suoratoistopalveluita ovat HBO Nordic ja Viaplay, mutta myös julkisen palvelun Yle Areena on merkittävä tekijä ja tarjoaa useimpien mielestä loistavaa vastinetta Yle-verolle.

Jo tapamme ymmärtää TV-viihde on mullistunut suoratoistopalveluiden myötä. TV-sarjojen arvostus on muuttunut ja niistä on tullut vähintään elokuvan vertainen taiteen ja kulttuurin muoto. Enää ei niinkään käsitetä sarjoja halpahintaisena täytteenä mainosten välillä – kyseessä on jotakin, josta voidaan keskustella ja kirjoittaa asiantuntevasti arvostettujenkin kulttuurilehtien palstoilla. Useimmilla kansainvälisillä suoratoistopalveluilla on myös omaa ohjelmatuotantoa, merkittävinä esimerkkeinä vaikkapa Netflixin House of Cards tai Suomessa vielä vähän tuntemattomamman Hulun The Handmaid’s Tale – molemmat kriitikoiden ylistämiä sarjoja.

Suoratoistopalvelut ovat suosittuja niiden suhteellisen edullisen ja laajan valikoiman ansiosta. Suurin osa nykyisin myytävistä televisioista on ns. älytelevisioita eikä suoratoistopalvelujen käyttö näin ollen vaadi kalliita lisälaitteita. Toisaalta ne toimivat myös selainpohjaisesti. Esimerkiksi Netflixin tilaushinta Suomessa on edullisimmillaan 7,99 euroa kuukaudessa, HBO Nordicin 9,95 euroa kuukaudessa.

INTERNET

Ennen muinoin ihmiset saattoivat kadottaa vanhojen tuttujen yhteystiedot ja näin nämä tutut samalla katosivat usein elämästä jopa tyystin: ei ollut keinoa, miten halutessaan saisi helposti heihin yhteyttä. Varsinkin naiset vaihtoivat usein sukunimeään naimisiinmenon myötä, joten edes nimen perusteella ei puhelinnumeron löytäminen onnistunut.

Edellä kuvatun kaltaista tilannetta ei juuri nykypäivänä pääse syntymään. Suurin kiitos tästä kuuluu etenkin vuonna 2004 päivänvalon nähneelle Facebookille, joka on ehkä menettänyt osan uutuudenviehätyksestään, mutta jossa valtaosa internetiä käyttävistä suomalaisista ainakin passiivisesti on käyttäjänä. Internetin myötä syntyneet viestintävälineet kuten Skype ja WhatsApp takaavat helpon yhteydenpidon välittömästi, jopa vielä joitakin vuosikymmeniä sitten tieteiskuvitelmalta vaikuttaneiden videopuheluiden avulla.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *